Kehityskeskusteluja

Meidän tilanne on ehkä siinä kohtaa erityinen, että pystytään puhumaan asioista. Jotkut ystäväni ihmettelevät, miten olen tässä vielä, että eikö olisi ollut helpompaa vaan pakata tavarat ja lähteä. Vastaukseni tähän on se, että ei se niin mene. Siinä kohtaa kun on yhteinen lapsi ja koko ikänsä ollut toisen kanssa, ei siitä noin vain lähdetä. Kuitenkin kun olemme keskustelleet mieheni kanssa, olemme tulleet siihen tulokseen, että jonkinlainen hengähdystauko on tarpeen. Pääsemme molemmat itsenäistymään ja löytämään ne omat mielipiteemme ja näkökulmamme asioihin.

Sainkin Hoasilta uuden asunnon hyvin nopeasti. Perjantaina 3.pvä vein viimeiset liitteet asuntohakemukseeni ja heti maanantaina minulle tarjottiin asuntoa. Vuokrasopimus on nyt allekirjoitettu ja pakkaaminen on alkanut. Aloitin omista vanhoista Arabian lautasistani ja vihreistä lasiesineistäni, jotka on ollut enemmän ja vähemmän piilossa. Kirjahyllystä otin omat kirjani pois ja olo on aika haikea. Kamalaa nähdä, miten koko mun persoonallisuus ja elämä pikkuhiljaa siirtyy laatikoihin ja irtaantuu toiselle rakkaista esineistä ja asioista. Symboliikka tässä on todella voimakasta. Huomasin myös että suurin osa minulle rakkaista esineistä on ollut kaapissa piilossa. Se kuvastaa jotenkin sitä, miten itse huomaamatta tai tietoisesti olen pyrkinyt vaan miellyttämään miestäni, vaikka hän ei suoranaisesti sitä edes ole vaatinut.

Kaikista eniten iloitsen oranssista leipälaatikostani, joka uudessa kodissa pääsee arvoiselleen paikalle. On se täälläkin nyt jonkin aikaa ollut esillä, mutta kaiken rojun peittämänä.